Energian riittävyyden osalta olemme tulevana talvena vakailla vesillä kaikkien asiantuntija-arvioiden mukaan . Sähköä tuotetaan Suomessa enemmän kuin vuosi sitten ja siirtoyhteydet Norjan, Ruotsin ja Viron välillä ovat kunnossa.

Aiempina vuosina Venäjältä tuotu sähkö korvattiin jo viime talvena energiansäästötoimilla ja pohjoismaisella tuonnilla. Säästötoimet ja kulutuksen siirtäminen myös hillitsivät hintojen nousua kriittisinä hetkinä, kun sähkön riittävyyden rajoja koeteltiin.

Jatketaan samalla linjalla ja jätetään tarpeeton energiankäyttö historiaan. Energiatehokasta ja vähän energiaa käyttävää kotia ei energian hinnan vaihtelut heiluta. Energiafiksusti ja oikea-aikaisesti.

Sähkön tuotanto ei ole jatkuvasti tasaista eikä kulutus eri vuorokauden ja vuodenaikoina samalla tasolla. Tämän vuoksi hinta muodostuu tarjonnan ja kysynnän mukaan. Jokainen sähkölaitteen sytytys tai sammutus noteerataan. Kollektiivisesti päivittäiset rutiinimme – aamukahvimme, päivällisemme, pyykkipäivämme ja saunailtamme – vaikuttavat myös hintaan.

Taloudestaan tarkka seuraa hintaa ja ohjaa mahdollisimman paljon kulutustaan niihin hetkiin, jolloin sähkö on edullisimmillaan. Näin kannattaa toimia, vaikka oma sähkösopimus olisikin kiinteähintainen. Se tasapainottaa sähköjärjestelmää ja heijastuu tulevaisuudessa kaikenlaisiin sähkösopimuksiin.

Sähkösopimuksen tyypin valintaan ei ole yhtä oikeaa ohjetta. Kodeissa on erilaista tekniikkaa, kulutuksen määrä vaihtelee ja myös asumistottumuksemme vaikuttavat kulutuksen määrään ja ajankohtaan. Lisäksi olemme ihmisinä erilaisia: yksi haluaa hinnoittelulta varmuutta ja vakautta kuukausiksi tai vuosiksikin eteenpäin, toinen hakee suurinta mahdollista säästöä ja on valmis ohjaamaan kulutustaan hinnan mukaan.

Vain sinä itse tiedät, millainen hinnoittelumalli ja miten pitkään sitova sopimus sinulle on sopivin. Seuraamalla sähkön hinnan kehittymistä ja kilpailuttamalla sähkönenergian toimittajan löydät sopivan sähkökumppanin. Luotettava tietolähde tähän on Energiaviraston ylläpitämä sahkonhinta.fi-verkkopalvelu.

Oikea-aikainen sähkönkäyttö liittyy puhtaan sähkön tuotantoon sekä käyttöikänsä lopussa olevien fossiilisia polttoaineita käyttäneiden voimalaitoksien sulkemiseen. Tuotamme Suomessa sähköä ydin- ja vesivoimalla sekä kasvavia määriä tuuli- ja aurinkoenergialla. Sähköntuotantomme muuttuu nyt nopeasti sääriippuvaiseksi ja vähäpäästöiseksi ja omavaraisuus kasvaa.

Sähköjärjestelmän riskitön toiminta edellyttää, että sähköverkkoon syötetään sähköä yhtä paljon kuin sitä käytetään – sekunnilleen. Ydinvoima takaa tasaisen ”pohjavirran” sähköverkkoon.

Myös vesivoima on osa vakaata sähköntuotantoa. Sitä voidaan käyttää myös säätövoimana: tuotannon määrää nostetaan tai lasketaan kulutuksen mukaisesti. Vaikka vesivoima on vakaata, se on lopulta luonnonvoimien armoilla. Kuivina ja vähäsateisina vuosina vesivoiman tarjonta vähenee.

Tuulivoimaa saadaan säiden mukaan ja aurinkoenergiaa keväästä syksyyn. Suomi on tuulinen maa ja talvellakin tuuliturbiinit tuottavat sähköä verkkoon. Tuulimyllyjen tuotantoa voidaan rajoittaa, mutta tuulettomilla säillä turbiinit eivät pyöri ja tuota sähköä. Hankalinta tämä on kylmän tuulettoman pakkasjakson aikana, jolloin koteihin tarvitaan lisää lämpöä.

Olemme jo nyt lähes omavaraisia sähköntuotannossa, mutta emme jokaisella hetkellä. Hyvän tuotantotilanteen ansiosta Suomi vie nyt enemmän sähköä kuin tuo kotimaan käyttöön.

Pohjoismaiset sähkömarkkinat takaavat sen, että meillä ja naapurimaissamme energiaa on tarjolla kaikkien tarpeisiin. Sähkö liikkuu käyttäjille luotettavasti sieltä, missä sitä parhaillaan tuotetaan edullisimmin. Yhteiseltä markkinalta saamme sähköä myös silloin, jos oma sähköntuotantomme ongelmatilanteissa äkillisesti vähenee tai siirtoyhteys reistaa.

Sähkön hintavaihtelut ovat tulleet jäädäkseen. Hinta on alhaalla, kun tuulivoimaa saadaan paljon, eikä markkinoilla ole häiriöitä. Pakkasjaksoilla hinta varmasti nousee, ja silloin kaikkien kannattaa vähentää ja ajoittaa sähkönkäyttöään.